Kandityöni taiteellinen osuus käsitteli rakupoltettujen esineiden kautta suomalaiseen muinaisuskoon liittyviä uskomuksia ja perinteitä. Lopputyön nimeksi tuli "Syntyjä" ikiaikaisten syntyrunojen mukaan. Näitä "syntyjä syviä" voitiin käyttää loitsuina ja kirouksina tilanteen mukaan. Toisaalta niillä lepyteltiin esimerkiksi metsässä asuvia haltijoita tai pihapiirin tonttuja. Työn lopputuloksena syntyi sarja munia, joista jokainen ilmensi omaa taruolentoaan ja tähän liittyviä uskomuksia.